Gogo, tetrapod, Gogonasus!

Gogonasus 3-D printtaus
kuva Australian National University

Iloitsimme tietenkin Tiinan puolesta ja hämmästelimme, miten syvän vaikutuksen "Darwinin kävelevän kalan" eli tetrapodin näkeminen oli häneen tehnyt. Kieltämättä olimme myös hieman kateellisia tästä läheisestä kohtaamisesta (Close Encounter of the Devonian Type). Laivamme ympärillä vilisi kaikenlaista meren elämää aivan ylettömästi, emme vieläkään olleet kaikkia kalalajeja nimeämään saatika tunnistamaan. Vaan tuo harvinainen ja elämän historian kannalta niin merkittävä nelijalkainen oli meitä karttanut - varmaan ajattelivat, että "suku on pahin".

Australian National University tutkijat ovat tehneet kolmiulotteisen skannauksen Gogo muodostumasta löydetystä harvinaisesta gogonasus kalan päästä ja printanneet siitä hyvin tarkan mallin. Matkallemme mukaan kopsaamamme aiheesta kertova artikkeli on otsikoitu raflaavasti "Gogo Fish Rewrites Evolutionary History"

When Dr Tim Senden from the ANU Department of Applied Maths, RSPhysSE accompanied Dr John Long, Head of Sciences at Museum Victoria and one of Australia’s most experienced palaeontologist, on a fossil fishing expedition to Gogo no-one was expecting what they would bring home – one of the most remarkable fossils in recent history.

Towards the end of the expedition, Dr Senden, who was on his first serious fossil trip, found the skull of a fish poking out from an eroded nodule. It was the remains of Gogonasus, one of the rarest fishes found at Gogo. Only three incomplete skulls of Gogonasus had previously been found (and that’s from thousands of fossil fish samples representing over 45 different fish species).

Gogonasus is the only known fish from this vicinity belonging to a major group called the tetrapodomorphs, an evolutionary branch that included early fish ancestors of the first four legged land animals, or ‘tetrapods’.
ScienceWise 2006

Tiesimme, että Miguasha on erityisen kuuluisa juuri sieltä löydetyistä useista tetrapodin kivettymistä, vaan toistaiseksi vain Tuula oli sellaista otusta matkallamme moikannut.

Miksi tämä erityinen ja hieman harvinainen laji on niin suuren kiinnostuksen kohteena kaikkien Kalojen Ajan elävien joukossa?

Tähän kysymykseen kun yritämme vastata, joudumme elämän historian perustavien haasteiden ja hypoteesien keskelle, tutkimuksen kuumalle alalle, jossa kehitysopin teorioita tosiaan pistetään uusiksi aivan olan takaa!

Ymmärtääksemme keskustelua, meidän tulee tutustua sekä "Darwinin kävelevään kalaan" että kehitysopin tutkimushistoriaan ja evoluutiobiologian nykypäivään. Blogissa voimme vain viittailla tähän liittyvään laajaan kirjallisuuteen ja kertoa, mitä siitä saamme irti ja mitä omin silmin näemme.